Oikeuskanslerin virka on peräisin 1700-luvulta, jolloin Suomi oli Ruotsin valtakunnan osa. Oikeuskanslerin tehtävät ovat olleet Suomessa pääpiirteiltään samat tähän saakka. Ylimmän syyttäjän tehtävät siirtyivät 1.12.1997 alkaen valtakunnansyyttäjälle. Suomen tultua 1809 liitetyksi Venäjän keisarikuntaan autonomisena suurruhtinaskuntana sen oikeusjärjestelmä perustui edelleen Ruotsin ajan perustuslakeihin ja muuhun lainsäädäntöön. Oikeuskanslerin tehtävät uskottiin prokuraattorille, jonka tuli avustaa kenraalikuvernööriä valvottaessa lakien noudattamista. Ensimmäisenä prokuraattorina toimi Matias Calonius (1738-1817). Suomen julistauduttua itsenäiseksi vuonna 1917 prokuraattorin virkanimike muutettiin jälleen oikeuskansleriksi ja prokuraattorinapulaisen apulaisoikeuskansleriksi. Oikeuskansleria koskevat perussäännökset sisällytettiin uuteen Suomen hallitusmuotoon. Itsenäisyysajan ensimmäiseksi oikeuskansleriksi nimitettiin mm. eduskunnan puhemiehenä toiminut Pehr Evind Svinhufvud, josta sittemmin tuli Suomen tasavallan kolmas presidentti. Nykyinen oikeuskansleri, Jaakko Jonkka, on itsenäisyyden ajan oikeuskanslereista viran 17. haltija. Lisätietoja valtioneuvostosta ja valtioneuvoston linnasta löytyy valtioneuvoston www-julkaisusta osoitteessa www.valtioneuvosto.fi. |
